芬兰语不属于印欧语系的语言，所以不要寄希望于猜词大法了，泥猜不对的。
数字
0~9
nolla
yksi
kaksi
kolme
neljä
viisi
kuusi
seitsemän
kahdeksan
yhdeksän

10~19
kymmenen
yksitoista
kaksitoista
kolmetoista
neljätoista
viisitoista
kuusitoista
seitsemäntoista
kahdeksantoista
yhdeksäntoista

窝不想讲芬兰语的发音了，听芬兰人说话是学习发音的最好方式。
20～29
kaksikymmentä
kaksikymmentäyksi
kaksikymmentäkaksi
kaksikymmentäkolme
kaksikymmentäneljä
kaksikymmentäviisi
kaksikymmentäkuusi
kaksikymmentäseitsemän
kaksikymmentäkahdeksan
kaksikymmentäyhdeksän

30 kolmekymmentä
40 neljäkymmentä
50 viisikymmentä
60 kuusikymmentä
70 seitsemänkymmentä
80 kahdeksankymmentä
90 yhdeksänkymmentä
100 sata
1000 tuhat
2000 kaksituhatta
10000 kymmenentuhatta
100000 satatuhatta
200000 kaksisataatuhatta
简单吧？比法语什么的简单，构词和英语、汉语以及日语一致。

序数词，第一第二第三……这样的
第一～第二十
ensimmäinen
toinen
kolmas
neljäs
viides
kuudes
seitsemäs
kahdeksas
yhdeksäs
kymmenes
yhdestoista
kahdestoista
kolmastoista
neljästoista
viidestoista
kuudestoista
seitsemästoista
kahdeksastoista
yhdeksästoista
kahdeskymmenes
这个也像英语吧？第一和第二与一和二是没啥关系的看起来，英语也是，first second和one two
然后怎么用呢？像英语汉语日语一样，把词扔前面去
举例，WWI（第一次世界大战）：ensimmäinen maailmansota

英语是不是还有number one,number two这样的说法呢？
芬兰语也是有的
number zero nolla
number one ykkönen
number two kakkonen
number three kolmonen
No. 4 nelonen
No.5 viitonen
No.6 kuutonen
No.7 seitsemäinen (seiska)
No.8 kahdeksainen(kasi)
No.9 yhdeksäinen (ysi)
No.10 kymmenen (kymppi)

公共场所的入口 sisään
公共场所的出口 ulos
紧急出口 varatie
垂直电梯 hissi
倾斜电梯 rullaportaat
拉（门） vedä
推（门） työnnä
厕所 WC
男厕 M (miehet)
女厕 N (naiset)

哪里
Missä
Missä sinä asut?你住在哪里？
Missä sinä olet työssä?你在哪里工作？
Missä hotellissa sinä asut?你住哪家旅馆？
从哪里
Mistä
Mistä sinä tulet?你从哪里来？
Mistä he puhuvat?他们在说什么？
去哪里
Mihin
Mihin sinä menet?你要去哪？
Mihin hiiri juoksi?老鼠跑到哪里去了？
为什么
Miksi
Miksi hän ei tule?为什么他不来？

怎样
Kuinka?/Miten
Kuinka vanha sinä olet?你几岁？
Kuinka paljon?How much？
Kuinka monta?How many？
Miten sinä menet sinne?你怎么去那里？
Miten hyvin puhut suomea?你的芬兰语说的有多好？
何时
Milloin
Milloin sinä tulet?你什么时候来？
Milloin hän herää?他什么时候醒？
哪种
Millainen
Millainen ihminen sinä olet?你是哪种类型的人？
什么国籍
Minkämaalainen
Minkämaalainen sinä olet?你是什么国籍的？

动词类型
知道动词类型是重要的事情，如果你不知道动词类型，你就不能用好变位
一类
puhua（to speak）说
minä puhun 我说
sinä puhut 你说
hän puhuu 他说
me puhumme 我们说
te puhutte 你们说
he puhuvat 他们说
一类动词以两个元音结尾(-aa, -ea, -eä, -ia, -iä, -oa, -ua, -yä, -ää, -öä)。
变位时去掉尾部的 -a 或 -ä。
二类
juoda 喝
minä juon 我喝
sinä juot 你喝
hän juo 他喝
me juomme我们喝
te juotte你们喝
he juovat他们喝
二类动词以 -da/-dä结尾。变位时去掉尾部的 -da/-dä。
三类
tulla 来
minä tulen 我来
sinä tulet 你来
hän tulee 他来
me tulemme 我们来
te tulette 你们来
he tulevat 他们来
mennä去
minä menen 我去
sinä menet 你去
hän menne 他去
me menemme 我们去
te menette 你们去
he menevät 他们去
三类动词以-lla/-llä, -nna/-nnä, -rra/-rrä, -sta/-stä结尾。变位时去掉尾部的-la 或 -lä,，-na 或 -nä， -ra 或 -rä, -ta 或 -tä。

这五类以外的动词用的比较少，所以不予介绍。

祈使句（表示请求和命令的句，imperative）
这个东西用的其实不少，你如果不与人很多交谈，那么说话的时候多半是请求、要求和命令别人，不然就是问问题。
芬兰语的祈使句与英语的祈使句构成差异较大。
单数的肯定意义的祈使句
如果动词有直接宾语，直接宾语的词要用主格，也就是说，宾语要用主语的格，因为这是个祈使句。
举例
lukea 读 minä luen 我读
Lue kirja! 读书！
olla 是，为（to be ）minä olen 我是
Ole hiljaa! 安静！
kuunnella 听 minä kuuntelen 我听
Kuuntele! 听！
rohjeta 敢 minä rohkenen 我敢
Rohkene! 再勇敢些！
单数的否定意义的祈使句
构成否定的祈使句你用Älä 加上第一人称单数的变位动词去掉末尾的-n。
如果动词有直接宾语，直接宾语要用部分格（表示部分意义），因为这是否定意义的句子。
lukea 读 minä luen 我读
Älä lue nyt! 不要在现在读！
tehdä 做（do) minä teen 我做
Älä tee sitä! 别那么做！（Don't do it!）
tavata会见 minä tapaan 我会见
Älä tapaa häntä! 别与他见面！

复数的肯定意义的祈使句
使用不定式的词干加上词缀 -kaa/-kää，所以四类动词在这里会小有不同。
tavata会见
Tavatkaa hän!与他见面！
复数的否定意义的祈使句
你用 Älkää 加上 不定式的词干 加上-ko/-kö。所以四类动词在这里会小有不同。
Älkää tavatko häntä!不要与他见面！
为了缓和语气，芬兰语会在词尾加上-s，这个没有特殊的意义，就是为了客气点。
Odotas että minä saan rahat kukkarosta!
请等一下，我把钱从我的钱包里拿出来。Odota后面加了-s。

否定
芬兰语中的否定是这样做的
动词tietää
否定 en tiedä 我不知道。
动词tulla
否定 ei tule 他不来。
动词tavata
否定 emme tapaa 我们不见面。
动词tarvita
否定 ette tarvitse 你们不需要。
动词paeta
否定 eivät pakene 他们不逃跑。